Syyskuun hyönteisilta: kokoelmakierrokset keräsivät kiinnostuneita

Syyskuun hyönteisillassa tutustuttiin Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen hyönteiskokoelmiin. Illan aluksi museomestari Juho Paukkunen esitteli Luomuksen hyönteiskokoelmien historiaa, rakennetta ja sisältöä sekä niiden merkitystä tutkimukselle. Tämän jälkeen kokoelmakoordinaattori Jaakko Mattila johdatti paikallaolijat kierrokselle kokoelmahalliin.

Juho Paukkusen esityksessä käytiin ensin läpi Luomuksen hyönteiskokoelmien tiloja ja rakennetta. Kuivanäytteiden kokoelmat sisältävät noin 10 miljoonaa neulattua hyönteisnäytettä, minkä lisäksi museolla on muun muassa etanoliin säilöttyjen näytteiden kokoelma sekä genominäytekokoelma, jossa säilytetään DNA-eristyksiä. Kuivanäytteiden kokoelmat on sijoitettu kokoelmahallin liukuvaunuissa oleviin kaappeihin, joissa lämpötila ja kosteus on säädetty normaalia alemmiksi.

Luomuksen hyönteiskokoelmat ovat huomattavan laajat. Itä-Fennoskandian kokoelmissa on noin viisi miljoonaa kuivanäytettä, ja kokoelmissa ovat hyvin edustettuina kaikki Suomen hyönteisryhmät. Itäfennoskandinavialaisia näytteitä on 1700-luvulta aina nykypäivään saakka. Muista maanosista kerätyt hyönteiskokoelmat ovat noin viiden miljoonan kuivanäytteen suuruiset.

Erityisen kiinnostavan osan Luomuksen kokoelmista muodostavat tyyppinäytteet, joiden perusteella uusia lajeja on kuvattu tieteelle. Luomuksen kokoelmissa on noin 34 000 tyyppinäytettä, jotka kuuluvat noin 6500 lajiin. Primäärityypeistä huomattava osa on Suomesta, Makaronesiasta ja Venäjältä. Eniten tyyppinäytteitä on kaksisiipisistä, nivelkärsäisistä, kovakuoriaisista ja pistiäisistä.

Kokoelmat kartuntavauhti on kova ja tutkimuskäyttö on vilkasta

Kokoelmien karttuminen jatkuu edelleen vauhdikkaana. Vuosina 2016–2025 Luomuksen hyönteiskokoelmat kasvoivat noin 700 000 näytteellä eli keskimäärin noin 70 000 näytteellä vuodessa. Suurin osa uusista näytteistä on tullut lahjoituksina hyönteisharrastajilta ja heidän perikunniltaan. Erityisen runsaasti kokoelmiin on kertynyt perhosia ja pistiäisiä.

Kokoelmien digitointi on yksi tärkeä osa kokoelmahoitoa. Hyönteiskokoelmien digitointi aloitettiin Luomuksessa vuonna 2007, ja tähän mennessä digitoituja hyönteisnäytteitä on noin 1,45 miljoonaa. Digitoidut aineistot ovat saatavilla Suomen Lajitietokeskuksen ja GBIF:n kautta, mikä mahdollistaa kokoelmatietojen hyödyntämisen myös ilman fyysistä pääsyä museon kokoelmiin.

Kokoelmia hyödynnetään laajasti tutkimuksessa. Näytteitä lainataan vuosittain tuhansia tutkijoille eri puolille maailmaa, ja kokoelmien tietoihin perustuvia tieteellisiä artikkeleita julkaistaan vuosittain useita kymmeniä. Tutkimuksessa kokoelmia on hyödynnetty muun muassa hyönteisten taksonomian, systematiikan ja eliömaantieteen tutkimiseen sekä hyönteisten pitkäaikaisten kannankehitysten selvittämiseen.

Esitelmänsä lopussa Juho pohti myös Luomuksen hyönteiskokoelmien tulevaisuutta. Kokoelmien nopea kasvu on synnyttänyt tarpeen lisätilalle, ja osa kokoelmista on jo jouduttu siirtämään Vantaan Hakkilassa sijaitsevaan kokoelmakeskukseen. Myös digitoinnin jatkuminen vaatii resursseja. Samalla kokoelmien merkitys tutkimukselle säilyy suurena: Luomuksen hyönteiskokoelma kuuluu maailman suurimpiin ja arvokkaimpiin hyönteiskokoelmiin.

Esityksen jälkeen paikallaolijoilla oli mahdollisuus tutustua kokoelmiin tarkemmin Jaakko Mattilan vetämällä kokoelmakierroksella. Kierroksille osallistuminen oli rajattu paikan päällä ilmoittautuneille, kun taas Paukkusen yleisesitystä oli mahdollista seurata myös etänä. Harvoin järjestetyt kokoelmakierrokset houkuttelivat paikan päälle seuran jäseniä aina Turusta ja Jyväskylästä asti, ja osallitujat olivat innoissaan päästessään tutustumaan kokoelmiin asiantuntijoiden opastuksella.

Juhon esityksen voi ladata ja selata täältä.