Vuoden hyönteinen 2025: herhiläinen

Herhiläinen on Suomen suurin ampiaislaji. Kuva: Riku Kangasniemi.

Herhiläinen on Suomen suurikokoisin ampiaislaji, joka on viime vuosina levittäytynyt entistä laajemmalle. Lajin näyttävyyden ja viimeaikaisten runsaiden havaintojen vuoksi Suomen Hyönteisseura valitsi herhiläisen vuoden 2025 hyönteiseksi. 

Kunnioitusta herättävä koko ja pitkä elinkierto

Herhiläisen (Vespa crabro) työläiset ovat ruumiiltaan 18-24 mm pitkiä, kuningatarten yltäessä jopa 35 mm. Vain pensasampiaisen (Dolichovespula media) kuningattaret ovat runsaan parin senttimetrin mittaisia, jolloin ne voidaan sekoittaa herhiläisiin. Lajit voi kuitenkin erottaa värityksen avulla: pensasampiaisella on keskiruumiissa pään takana keltaista, kun herhiläisellä nämä olkalaikut ovat punertavat.

Herhiläisen surina on matalaa, ja muista ampiaislajeistamme poiketen se on aktiivinen ja lentää myös hämärä- ja yöaikaan. Tällöin herhiläisiä voi harhautua esim. pihavalolle tai valolla toimivaan perhospyydykseen.

Isokokoisena lajina herhiläisen kehittyminen munasta aikuiseksi kestää pidempään kuin pienemmillä ampiaisilla. Vespula- ja Dolichovespula-sukujen ampiaisilla (kuten piha-ampiainen ja räystäsampiainen) kehitysvaihe kestää noin 20 päivää, kun herhiläisellä tähän kuluu vähintään 30 päivää. Tästä syystä laji vaatii pitkään jatkuvaa lämpöä, jotta kehittyminen ja sitä kautta lisääntyminen on mahdollista.

Herhiläisiä saaliin kimpussa: Kuva: Esa Sojamo.

Ilmaston lämpeneminen auttaa levittäytymistä

Herhiläinen esiintyy Suomessa levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla. Ilmaston lämpenemisen seurauksena elinolosuhteet herhiläiselle paranevat jatkuvasti maassamme, kun kesät lämpenevät ja pitenevät.

Aiemmin 1930- ja 1940-luvuilla herhiläinen oli runsas maassamme, mutta sen jälkeen se katosi. Syynä on pidetty pienen lämpöjakson jälkeen tapahtunutta kylmempää ajanjaksoa. 1990-luvulta lähtien herhiläistä on alettu jälleen tapaamaan maassamme. Vielä vuonna 2000 laji luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi (EN), mutta runsastumisen ja uudelleen levittäytymisen myötä herhiläinen on luokiteltu nykyään elinvoimaiseksi (LC) lajiksi. 

Suvun lajeja levinnyt ihmisen mukana Eurooppaan

Herhiläinen on nykytilassa ainoa Vespa-sukunsa edustaja Suomessa. Sukuun kuuluu kuitenkin noin 25 lajia, jotka esiintyvät luontaisesti Euroopassa ja Aasiassa. Aasian maissa esiintyvät muun muassa lajit aasianherhiläinen (Vespa velutina) ja kiinanherhiläinen (Vespa mandarinia), jotka ovat ihmisen mukana päätyneet myös Eurooppaan.

Aasian- ja kiinanherhiläinen ovat luontaisen esiintymisalueensa ulkopuolella haitallisia vieraslajeja. Ne käyttävät ravinnokseen tarhamehiläisiä, minkä seurauksena ne voivat haitata hunajan tuottamista. Lisäksi kotoisesta herhiläisestämme poiketen aasian- ja kiinanherhiläiset ovat aggressiivisempia, joten ne voivat olla vaarallisia myös ihmiselle.

Aasian- tai kiinanherhiläistä ei ole tavattu Suomesta.

Lisätietoa:

  • Herhiläinen Suomen Lajitietokeskuksessa

  • YLE 16.7.2025: Euroopan suurin ampiaislaji leviää nyt ympäri Suomea – ”Voi aiheuttaa väristyksiä”, sanoo tutkija

  • Iltalehti 13.7.2025: Suomessa pörrää kuumottavia jättiläisiä – ”Kaveri juoksi kiljahtaen ulos”

  • Helsingin Sanomat 5.9.2024: Hätkähdyttävän suuret ampiaiset valtasivat Susanna Rusakon ikkunan – Suomen suurin ampiais­laji on yleistymässä. 

  • Atte Komonen ja Jouni Sorvari: Yhteiskunta-ampiaisista Suomessa - Luonnon Tutkija 1/2023.