Säännöt

Säännöt löydät pdf:nä täältä.

Vahvistettu 30.3.2022.

1 . § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Hyönteisseura ry, Entomologiska föreningen i Finland r f ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksestä voidaan käyttää myös epävirallista englanninkielistä nimeä The Entomological Society of Finland.

2 . § Tarkoitus ja toimintamuoto

Seuran tarkoituksena on toimia hyönteistutkijoiden ja hyönteisharrastajien yhdyssiteenä ja edistää hyönteisten tutkimusta ja harrastusta sekä hyönteislajiston tuntemusta ja suojelua.

Hyönteisten lisäksi seuran toimialaan kuuluvat myös hämähäkkieläimet ja tuhatjalkaiset.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura

1. järjestää kokouksia esitelmineen ja tiedonantoineen

2. järjestää ja tukee hyönteistieteellisiä retkiä

3. tukee hyönteistutkimusta ja hyönteislajiston tuntemusta ja alan julkaisutoimintaa mm. tutkimusapurahoilla ja asiantuntija-avulla

4. toimii yhdyssiteenä viranomaisiin sekä koti- ja ulkomaisiin yhdistyksiin

5. antaa tarvittaessa lausuntoja toimialaansa kuuluvista asioista

6. kehittää hyönteisten yleiskielisiä nimistöjä.

Toimintansa tukemiseksi seura voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, omistaa kiinteää omaisuutta ja arvopapereita.

Seuran kielet ovat suomi ja ruotsi. Seuran säännöt on kirjoitettu molemmilla kielillä. Kokoukset pidetään ja pöytäkirjat laaditaan käyttämällä kokouksen päättämää kieltä, vuosikertomus ja toimintasuunnitelma kuitenkin molenuni1Ja kielillä.

3. § Jäsenet

Seuran jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka haluaa edistää seuran tarkoitusperiä ja jonka jäsenyyden seuran hallitus hyväksyy.

Kunniajäseneksi seura voi kutsua hyönteistutkimuksessa ansioituneen henkilön, jota se erityisesti haluaa kunnioittaa. Kunniajäsenyyden myöntäminen edellyttää hallituksen esitystä sääntömääräiselle kokoukselle ja esitys tulee hyväksyä yksimielisesti seuraavassa kokouksessa.

Jäsenyys seurassa säilyy sääntömuutoksen yhteydessä, vaikka seuran sääntöjä muutetaan siten, että jäsen ei täyttäisi enää uusien sääntöjen jäseneksi ottamisen edellytyksiä.

Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. 

Seuran kokous voi laissa säädetyn lisäksi erottaa jäsenen, joka on toiminut sen etujen ja tarkoitusperien vastaisesti tai joka on laiminlyönyt jäsenmaksun suorittamisen. Seuran hallitus voi edellä mainitun ohella katsoa jäsenen eronneeksi seurasta, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahden peräkkäisen vuoden ajan.

4. § Jäsenmaksu

Jäseniltä peritään vuosittain vuosikokouksen määräämä jäsenmaksu. Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.

Seuran jäseniksi on hyväksytty Suomen Hyönteistieteellinen Seura ry: stä siirtyneitä ainaisjäseniä ja ennen sääntömuutosta on Seuraan hyväksytty tuki-, kirjeenvaihtaja- ja ainaisjäseniä. Tuki-, kirjeenvaihtaja- ja ainaisjäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Seuran kokous voi päättää ylimääräisen jäsenmaksun perimisestä.

5. § Hallitus

Seuran asioita hoitaa hallitus, jonka muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja näiden lisäksi kolme muuta jäsentä. Hallitus valitaan seuran vuosikokouksessa ja sen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

Hallituksen on lain ja seuran päätösten mukaan huolellisesti hoidettava seuran asioita. Hallituksen on huolehdittava siitä, että seuran kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Hallitus muun muassa valmistelee asiat hyönteisseuran kokouksiin, hyväksyy sihteerin laatiman vuosikertomuksen, edustaa hyönteisseuraa ja vastaa juridisesti sen toiminnasta. Hallitus voi päättää seuran omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä vaatii. Kokous voidaan pitää myös sähköposti- tai etäkokouksena.

Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä on läsnä.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Jos äänet. menevät tasan, vaali ratkaistaan arvalla.

Hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa.

Tarpeen vaatiessa hallitus voi valita muita toimihenkilöitä ja perustaa toimikuntia.

6. § Nimen kirjoittaminen

Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä joko sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa. Hallitus voi oikeuttaa henkilön kirjoittamaan seuran nimen joko yksin tai yhdessä toi sen henkilön kanssa.

7 . § Tilikausi ja toiminnantarkastus

Seuran tilikausi on kalenterivuosi.

Seuralla on vuosikokouksen valitsemat kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa tai tilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi ei ole valittu hyväksyttyä tilintarkastusyhteisöä, on valittava varatilintarkastaja.

8 . § Kokoukset

Seuran vuosikokous pidetään hallituksen määräämänä aikana toukokuun loppuun mennessä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus tai seuran kokous niin päättää tai mikäli vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on tällöin pidettävä 30 vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Seuran kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Päätös voi koskea myös vain osaa kokouksessa käsiteltävistä asioista.

Kokouksessa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Asia ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee asian, vaaleissa kuitenkin arpa.

9. § Kokousten koolle kutsuminen

Seuran kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä sähköpostitse tai kirjeitse tai julkaistava seuran verkkosivuilla viimeistään viisi päivää ennen kokouksen pitämistä.

Jos kokoukseen voidaan osallistua myös postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, tästä on mainittava kokouskutsussa. Kokouskutsussa on lisäksi mainittava, jos kokoukseen postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla osallistuvan jäsenen puhevallan käyttäminen on rajoitettua. Hallitus voi päättää, että voidakseen käyttää kokouksessa äänioikeutta jäsenen on ilmoitettava osallistumisestaan kokoukseen etukäteen seuralle viimeistään kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä.

10. § Vuosikokous

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  2. valitaan vuosikokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat kokouksen ääntenlaskijoina.
  3. hyväksytään kokouksen asialista ja tarvittaessa työjärjestys
  4. esitetään vuosikertomus, tilinpäätös ja toiminnan/ tilintarkastajien lausunto
  5. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  6. vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä jäsenmaksun suuruus
  7. valitaan hallituksen toimihenkilöt ja muut jäsenet
  8. valitaan toiminnantarkastajat ja varatoiminnantarkastajat tai tilintarkastaja ja tarvittaessa varatilintarkastaja
  9. käsitellään asialistan sisältämät muut asiat.

Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian vuosikokouksen käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

11. § Sääntöjen muuttaminen ja seuran purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja seuran purkamisesta on tehtävä vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa perättäisessä vähintään kolmen viikon välein pidetyssä seuran kokouksessa. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai seuran purkamisesta.

Seuran purkautuessa käytetään sen varat seuran yleishyödyllisen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävien kokousten määräämällä tavalla. Seuran tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.