Helmikuun hyönteisillan kuulumisia

Helmikuun hyönteisillassa kuultiin katsaus kaksisiipistä pölyttäjistä, kun maisterin tutkintoaan viimeistelevä biologian opiskelija Vili Jormanainen Itä-Suomen yliopistosta esitteli pro gradu -työtään. Esityksen otsikko oli Kärpästen alueellinen ja elinympäristöllinen merkitys pölyttäjinä Suomessa.

Esityksessään Vili tarkasteli aluksi kärpästen roolia pölyttäjinä. Kärpäsiä pidetään mesipistiäisten eli mehiläisten ohella tärkeimpinä pölyttäjinä, mutta niiden merkitys jää usein vähemmälle huomiolle. Pölyttäjäkärpäsiä löytyy useista heimoista, kuten raatokärpäsistä (Calliphoridae) ja sukaskärpäsistä (Muscidae).

Vilin tutkimuksen taustalla oli Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2022 keräämä kansallisen pölyttäjäseurannan aineisto. Näytteet oli kerätty maljapyynnillä ja säilötty etanoliin. Aineisto jaettiin eri elinympäristötyyppien mukaan, jotta voitiin tarkastella ympäristön vaikutusta kärpäsyhteisöihin. Tarkempaa heimotason tunnistusta varten kustakin näytteestä valittiin 20 suurinta ja ulkonäöltään erilaista yksilöä.

Aineistosta tunnistettiin yhteensä 16 eri kärpäsheimoa. Analyysien perusteella Lapissa esiintyi vähemmän kärpäsheimoja kuin etelämpänä. Eniten heimoja havaittiin perinnebiotoopeilla ja peltoalueilla, kun taas tunturialueilla heimomäärät jäivät pienimmiksi. Kärpästen yksilömäärä oli suurin peltoalueilla ja toiseksi suurin Lapin tuntureilla.

Yleisimmäksi heimoksi aineistossa nousivat sukaskärpäset. Toiseksi yleisimpiä olivat ruutukärpäset ja kolmanneksi raatokärpäset. Tulokset viittaavat siihen, että sekä elinympäristöllä että maantieteellisellä sijainnilla on vaikutusta pölyttäjäkärpästen heimokoostumukseen. Heimomäärä pieneni tutkimuksen perusteella pohjoista kohti siirryttäessä.

Vili muistutti, että tuloksiin on voinut vaikuttaa useita tekijöitä, kuten reunavaikutus, metsän ominaisuudet, pyydyksen sijainti sekä satunnaisvaihtelu. Tutkimus tuo kuitenkin tärkeää lisätietoa kärpästen merkityksestä pölyttäjinä ja niiden esiintymisestä erilaisissa suomalaisissa elinympäristöissä.

Esitys herätti laajasti keskustelua mm. siitä, miten maljapyydysten sijainti maastossa vaikuttaa saaliin kertymiseen. Vili myös kertoi, että kerätystä kärpäsaineistosta on tarkoitus tutkia tarkemmin esimerkiksi raatokärpäsiä ja niiden esiintymistä lajitasolla. Tätä työtä tekee tällä hetkellä toinen maisteriopiskelija Itä-Suomen yliopistossa.

Vilin esityksen voi selata ja ladata täältä.