Joulukuun hyönteisillan kuulumisia

Joulukuun hyönteisillassa kuultiin esitykset Juho Paukkuselta seuran vuoden 2025 retkistä ja Janne Rauniolta surviaissääskien keruuretkestä Lappiin, sekä Reijo Sulkavalta tiedonanto tuhatjalkaishavainnoista.

Reijo Sulkava esitteli aluksi kaksi tekemäänsä kiinnostavaa tuhatjalkaishavaintoa. Hän oli havainnut Unciger foetidus -lajin, jonka status on Lajitietokeskuksessa "oletettavasti Suomessa". Yksilö oli löytynyt kiven alta Keski-Suomesta. Laji tunnetaan muista Pohjoismaista. Lajin tuntomerkkejä ovat muun muassa koukkumainen peräpää ja omalaatuinen karvoitus.

Toinen laji, Geophilus electricus, eli isojuoksiainen, löytyi niin ikään kiven alta. Laji esiintyy usein kasvihuoneissa mutta myös luonnossa, ja se tunnetaan entuudestaan Suomesta. Isojuoksiainen on arvioitu silmälläpidettäväksi (NT). Kumpaakaan Reijon havaitsemaa tuhatjalkaislajia ei ole DNA-viivakoodattu, mutta määritykset perustuivat selkeisiin morfologisiin tuntomerkkeihin.

Reijon esityksen voi ladata ja selata täältä.

Surviaissääskiä pohjoisista virtavesistä

Janne Raunio kertoi surviaissääskitutkimuksistaan, joita hän on tehnyt noin 20 vuoden ajan erityisesti sääskien kotelonahkojen avulla. Suomen Hyönteisseuran apurahan turvin hän keräsi vuonna 2025 näytteitä Tenojoelta, Utsjoelta ja niiden sivu-uomista. Suomessa tunnetaan vajaa 800 surviaissääskitaksonia, joista noin 40 on yhä tieteelle kuvaamatta.

Raunio esitteli retkensä tuloksia ja kertoi esimerkiksi Eukiefferiella-suvusta, johon liittyen hänellä on tekeillä käsikirjoitus kahdesta uudesta lajista. Lisäksi käsiteltiin taksonomisesti hankalaa Orthocladius-sukua sekä keskeneräisiä määrityksiä muista suvuista. Hän kuvasi myös surviaissääskien keräysmenetelmiä sekä sitä, miten yhdistää saman lajin kotelonahkat ja aikuiset: usein keväällä voi löytää aikuisia, joiden kuoriutuminen on epäonnistunut ja ne ovat jääneet kotelonahkaansa kiinni, jolloin kotelonahan lajin saa kohdilleen.

Kevät- ja kesäretkien hyönteissatoa Korkeasaaresta ja Tuusniemeltä

Juho Paukkunen kävi läpi seuran kevät- ja kesäretkien kertomukset. Toukokuinen kevätretki Korkeasaareen keräsi ennätykselliset 32 osallistujaa, ja retkellä havaittiin yhteensä 74 hyönteis- ja hämähäkkilajia. Huomionarvoisia ja kiinnostavia lajeja olivat muun muassa syyläjuurikärsäkäs (NT), jalavaniiniäinen (VU) sekä Technomyrmex vitiensis -muurahaislaji, ns. "teknomuurahainen", joka esiintyy Suomessa ainoastaan Korkeasaaressa trooppisissa kasvihuoneissa.

Kesäretki suuntautui Tuusniemelle, missä 22 retkiosallistujaa havaitsi neljän päivän aikana yhteensä 575 lajia. Retken aikana vierailtiin monipuolisesti erilaisissa elinympäristöissä harjuilta perinnebiotoopeille ja lisäksi tehtiin veneretki Metsähallituksen hoitamaan Paimensaareen. Merkittäviä havaintoja olivat muun muassa kovakuoriaisista piilopääaatukainen (NT) ja jumiloisikka (NT), ja kaksisiipisistä aarninokikirsikäs (EN), aarnilahuri (NT) ja Oxyna flavipennis -hedelmäkärpänen (NT). Lisäksi retkellä havaittiin EU:n luontodirektiivilla suojeltu sirolampikorento sekä Suomelle uusi muurupistiäislaji, Basalys angelikae. Lisäksi tehtiin housumehiläisen, apilaverhoilijamehiläisen ja jymykärpäshukan pohjoisimmat havainnot Suomessa.