Karin esitelmästä esimerkkilajeina Suomen hyönteislajiston muutoksista voidaan mainita vieraslajit paperitoukka ja mäntyvaltari, jotka ovat saapuneet maahamme ihmisen mukana. Tulokaslajeista, eli omin avuin maahamme päätyneistä lajeista, voidaan mainita lännenkirsikorento, joka löydettiin Ahvenanmaalta ensimmäisen kerran vuonna 2020. Ilmaston lämpenemisen myötä runsastuneita, aiemmin harvinaisia, lajeja ovat muun muassa herhiläinen ja häiveperhonen, ja lisäksi lämpeneminen on osaltaan saattanut vaikuttaa myös uusien vaeltajalajien ilmestymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi keisarikorento ja kiertokiitäjä.
Uhanalaisista ja silmälläpidettävistä lajeista, eli lajeista, joiden esiintymisalueissa ja yksilömäärissä on tapahtunut vähenemistä, Kari kertoi muun muassa suokirjosiivestä, viherukonkorennosta, palosirkasta ja muurahaissinisiivestä. Suokirjosiiven kohdalla soiden kuivatus on vaikuttanut lajin esiintymiseen erittäin haitallisesti, vesistöjen rehevöityminen ja umpeenkasvu puolestaan on hankaloittanut viherukonkorennon elinoloja ja paahdeympäristöjen väheneminen taas on kaventanut palosirkan ja muurahaissinisiiven elintilaa Suomessa.
