Vuosikokouksessa käsiteltiin alkuun tutut vuosikokousasiat: käytiin läpi tilinpäätös, vuosikertomus, toimintasuunnitelma, päätettiin jäsenmaksun suuruus ja valittiin uusi hallitus. Uuden hallituksen kokoonpano on sama kuin edellisenä vuonna. Puheenjohtajana toimii Marko Nieminen, varapuheenjohtajana Gunilla Ståhls-Mäkelä, sihteerinä Jani Järvi, rahastonhoitajana Matias Mustonen ja muina hallituksen jäseninä Juho Paukkunen, Heidi Viljanen ja Veikko Yrjölä.

Hyönteisekologian professori Tomas Roslin Ruotsin maatalousyliopistosta piti vuosikokouksessa esitelmän aiheella "Miten kartoittaa maailman hyönteiset?".

Esitelmässään Tomas kertoi, miten maapallon lajien monimuotoisuus on vielä valtaosin tuntematonta. Useimmat hyönteislajit ovat harvinaisia, eli tarvitaan valtava määrä näytteitä, jotta kaikki lajit saataisiin kartoitetuksi. Lajien kartoittamista on yritetty Ruotsissa mittavan malaise-pyydysverkoston avulla: 20 vuoden aikana on noin 80 miljoonasta pyydyksiin kertyneestä hyönteisnäytteestä määritetty vasta 1 %, ja niistäkin tieteelle uusia lajeja on yli 700. Tällainen perinteinen lajintunnistusmenetelmä on hidas ja tarkkaa osaamista ja asiantuntemusta vaativa. Lisäksi taksonominen osaaminen ja taksonomit itse ovat katoava luonnonvara.

Miten ratkaista hyönteismonimuotoisuuden kartoittamiseen liittyvät ongelmat? Robotiikan, tekoälyn, atuomatiikan ja automaattisen digikuvauksen avulla sekä dna-sekvensointia hyödyntäen.

Uudenlaisia menetelmiä on Tomaksen mukaan testattu, kun on alettu kartoittamaan koko maapallon hyönteislajistoa. Tuloksena on saatu selville, että yli 50 % maapallon eri alueiden hyönteislajistosta - alueesta, kasvillisuusvyöhykkeestä ja ilmastotyypistä riippumatta - koostuu noin 20 hyönteisheimon lajeista, joita ovat esim. äkämäsääsket, harsosääsket ja loispistiäiset. Nämä monimuotoisimmat hyönteisheimot ovat samalla taksonomien hylkäämiä, sillä niitä tutkitaan selkeästi vähemmän kuin muita hyönteisryhmiä.

Uusia menetelmiä on testattu myös tutkittaessa Pohjoismaiden lajistoa. Tulosten perusteella esimerkiksi vuoden 2019 aikana kerätyistä Malaise-pyydyksistä Ruotsin alueelta löytyi n. 20 000 dna-viivakoodiklusteria, jotka puuttuvat kaikista viivakoodien viitekirjastoista, eli ne edustavat todennäköisesti tieteelle uusia lajeja.

Vastauksena kysymykselle, miten kartoittaa maailman hyönteiset, Tomas antaa vastauksena uuden teknologian, ajattelun ja yhteistyöskentely tapojen hyödyntämisen. Ja lopuksi Tomas kehotti kaikkia ryhtymään dipterologeiksi.